Häirikkönalle iltapalalla

Kaikkea sitä tuleekin kohdanneeksi! Tämmöinen nimittäin jolkutti tien yli iltamyöhällä palatessani kotiin. Onneksi olin autossa eikä otus ihan omalla kotitiellä liikuskellut, mutta aika vaikuttava kokemus silti! Jahtimiehiä oli useampia autollisia pitkin tievartta Kälviän kylällä kun kotiinpäin ajelin ja sen, että kerkesin miettiä miesten jahtikohdetta, niin erauspentu jo loikki edessä. Käänsin auton nopeasti ympäri ja kävin jahtimiehille ilmoittamassa havaintoni, jotka sitten lähtivätkin nallea etsimään.

 Meillä siis täällä Kälviällä on Juhannuksesta saakka liikuskellut nuori erauspentu, joka on selkeästi päässyt jätteiden makuun (Kuuleman mukaan tästä saamme kiittää innokkaita luontokuvaajia naapuripitäjässä, jotka haaskoilla ovat karhuja houkutelleet?!). Kaatolupa on tälläkin hetkellä voimassa, sillä tätä pentua ei ole onnistuttu häätämään metsään pysyvästi lukuisista yrityksistä huolimatta. Tälläkin kertaa karhu jolkutti yhden talon pihamaalle pelottomana etsimään iltapalaa.

Yhtään ei enää naurata, kun täällä metsänperukoilla pitäisi uskaltaa asustaakin ja vaikka karhun jälkiä täälläpäin on nähty ennenkin, on näköhavainnot jääneet tekemättä. Iltamyöhällä ei huvita lenkkeilyt tutulla metsätiellä, jolla ennen olen usein juossut. Nyt tätä karhua on tavattu tuon tien varren roskapöntöillä iltaisin... Tässä siis tulosta, mitä ihminen saa aikaan? Mene ja tiedä, mutta toivon, että tämän häirikön päivät päättyvät tänä iltana komeasta olemuksesta huolimatta.

 Kauniita unia, nallen kuvia ;)

Pikaidean pikasurautus

Ai niin, unohdin, että tein päivällä moisen pikahomman. Noh, tässä pikaluomus siis pikaisesti esiteltynä :D

Kangas on Michas Stoffeckelta tilattu jo varmaan pari vuotta sitten, mutta kun kuva ja todellisuus ei ihan vastanneet toisiaan, niin tämä on jäänyt kaappiin jotenkin liian räikeän tuntuisena itselle tai pikkuneidille. Tänään kauheassa ompeluinspiraatiossa oli pakko jälleen saada tehdä itelle jotain ja muuta lähimainkaan mieleistä ei oikein kaapista löytynyt. Päätin tyytyä tähän ja lopputulos oli yllättävän mieluinen. Miehen kommentti oli kyllä " oho, ompa aika retro" :D Mutta välillä mua retrotuttaakin ja tämä pääsee varmasti ahkeraan käyttöön. Kaavaakaan tälle ei varsinaisesti ollut, kun leikkelin summittaisesti vain yhden valmismekon mukaisesti nuo kädentiet ja muut ihan mutu-tuntumalla. Ai niin, onhan tälle retropäivälle varmaan joku syykin, kun eilen pääsin töistä reissuun asukkaiden kanssa Ouluun ja Zeppeliiniin. Arvaatte varmaan, että Metsolaan tieni vei. :D Vaikka välillä kyllä oon boikotoinutkin liikettä aiempien huonojen kokemusten jälkeen (nettitilaukset) niin nyt päätin, että paikan päällä voin itse tarkistaa saamani pituudet ja katsoa vierestä, että leikkaavat suoraan, jne. Kuosiähkyssä vain ei edelleenkään kirjavia kuviotrikoita tehnyt mieli, mutta ostin kuitenkin offroad-joustista sinipohjaisena, pinkkiä pilvivelouria neidin toiveesta sekä siilijoustista ruskeapohjaisena. Muutama alevaatekin lähti liikkeestä matkaan.

Musta Juhannusruusu ;)

Ajatella, elokuu on yhtäkkiä jo! Nykyään kesät vain vilahtaa ohitse kun lapsena tuntui, että kesät kesti ikuisuuden <3 Tässä kohtaa kesää alkoi jo hieman odottaa syksyä, että pääsee kouluun kun alkoi olla kavereita ikävä ja tylsääkin välillä.. Vai oliko se niin? Oli tai ei, niin viime vuosina en muista nauttineeni kesästä samalla tavoin kuin tänä vuonna. Vaikka säätkään ei hääppöiset ole olleet, mutta mieli aurinkoinen! Lapset on hieman isompia, niin ehtii itsekin välillä vain nautiskella... Nautiskelua on myös mattojen virkkauspuuhat. Tälle kesälle toinen iso matto valmiina! Aiemman tekemäni mustan Aura-maton nähtyään äitini halusi itselleen samanlaisen, mutta lopulta valintojen jälkeen päädyttiin tähän malliin, eli Juhannusruusuun. Tosin reunuksen jouduin hieman muokkailemaan, jotta sain siistin. Ainoa hankaluus tuossa oli suurentaa ohjetta, kun halkaisijaa tälle matolle kertyi n. 160cm. Ontelokudetta tähän kului n. 4,5kg 10 koukulla virkattuna. Nyt on koukulla olkkarinmatto-tekele...saapa nähdä tuleeko siitä sitä mitä alunperin suunnittelin. Tunnelmallista elokuuta kaikille!

Viileän kesäillan lämmittäjä

Neuletakeilla on tänä kesänä ollut käyttöä ;) Varsinkin iltaisin, mutta turhan monesti päivisinki. SK:n 1/2012 numerossa ollut neuletakin kaava on ollut mielessä usein ja piirrettynäkin jo jonkin aikaa, mutta sopiva kangas löytyi vasta pari päivää sitten eurokankaasta. Aiemminkin oon tästä "zara-neuloksesta" tehnyt tunikan onnistunein tuloksin, siksipä kaappasin palalaarista sitä mukaani kun sieltä reilu 2m löysin.

Lopputulos oli jotain hieman muuta kuin mitä alkuperäinen kaava, koska tuossa kaavassa ne "taskut"?? Vai mitkä nuo sitten olivatkaan tarkoitetut, oli musta ihan väärällä kohdalla ja teki lantion ihan jumboleveän näköiseksi. Niinpä aikani niitä pyöriteltyäni päätin suoristaa sivut. Kiinnityksen halusin tuohon ja tällä kertaa nauhoilla tällainen. Näitäkin saattaa tulla lisää, jos vain sopivaa neulosta löytyy... Tähän kun upposi lähes kokonaan tuo vajaa 2m palanen.

Monikäyttöinen Lepakkohihapaita

Mulla tunnetusti on aina kestänyt vähän totutella muodin suhteen uusiin juttuihin ;) Siinä vaiheessa kun uutta tuulta jo puhaltaa, niin minä vasta alan lämmetä edellisvuotiselle (tai sitä edelliselle). Eikä lepakkopaitakaan taida tehdä tähän poikkeusta. Tässä se nyt kuitenkin on ja näinkin moninaisesti sen keksin pukea päälleni. Kaava Joka Tyypin Kaavakirja II -ohjeiden perusteella muokattu omista peruspaitakaavoista. Trikoo Eurokankaan palalaatikosta ohutta elastaanitrikoota.

Toinen käsi sujautettu kaula-aukosta ja toinen hiha sujautettu paidan sisään. Laitoin hihanpäähän solmun, niin tuo voi toimittaa vaikka hetkellisesti taskun virkaa :) Hih.

Näitä ehdottomasti syntyy lisää, niin helppoa ja nopeasti valmista. Ja mikä parasta, peittää sopivan mittaisena täydellisesti vyötärön vararenkaan! I like it!

Mummomaista

Niin, ihan ei taas mennyt mun haavekuvien ja todellisuuden kans yhteen ;) Nimittäin jos ei oo pieni hentoinen söpöliini, kuten ideakuvan pikkutyttö Mekkotehdas-blogissa. Päätin kokeilla hieman pelkistetympää versiota, mutta ei kun ei. Noh, toki kuosikaan ei oo mun juttu, mutta varmuuden vuoks kokeilin tehdä "koekappaleen" näistä, etten parhaita kankaita tärvele ensimmäiseen kaavoitusversioon. Ja aika mummomainen mursu on tämä mun päällä, ehkä jollekin muulle sopis paremmin... Mutta tulipahan taas kokeiltua.

Tuunailua ja näpertelyä

Helteiden helliessä ei jaksa innostua monimutkaisista projekteista, niinpä päätin vähän tuunailla ja näperrellä. JOstain kirpparilta haalin pojalle tutan sammarit, jotka on mallia l-e-v-e-ä. Niinpä nuo on jääneet kaappiin... Haarasaumasta kavensin useita senttejä ja lisäsi resorit, niin johan on olleet käytössä. Sametti noissa on ihanan pehmeää ja värikin niin mieleen. Muutamat omatkin housut on tullut värjättyä, mutta niistä nyt en kuvia jaksa räpsiä.

Uutena aluevaltauksena päätin ryhtyä opettelemaan korujen tekoa. Tässä ensimmäinen versio, jatkoa myöhemmin. Saapa nähdä tuleeko tästä jotain, vai jääkö ihan kokeilutasolle moinen... Toisaalta mukavaa puuhaa, mutta aikamoisen määrän sotkua saan aikaiseksi ja inhoan siivoilla omia jälkiä askartelujen jälkeen ;)

edit. Lisäsin kommenttilomakkeeseen sanavahvistuksen sittenkin takaisin. Blogiin alkoi tulla semmoinen määrä roskapostia, jota piti suodattaa sähköpostin kautta, että totesin paremmaksi palauttaa sanavahvistus. Silläkin uhalla, että osa jättää kommentoimatta sen vuoksi...