Pipo päähän ja huivi kaulaan!

Näillä sanoilla saa lapsia jo laitella ulkoilemaan. Tästä se taas lähtee ja kohta ei enää muistakaan, miten ihanaa kesällä on vain kirmata vähissä vaatteissa :)

 Tekstejä ei tänne tahdo ilmestyä, mutta kyllä ne koneet surisee ja puikot kilisee ihan vanhaan syksyiseen tahtiin :) Eli kiivaasti. Syksy on aina niin mukavaa aikaa kotosalla vain oleskellessa. Koko kesä on menty ja oltu ulkona enemmän kuin sisällä. Ja meidän perheessä kesät on usein aika kiireisiäkin, kun monenlaista puuhaa riittää. Syksyn sateisina päivinä on ihana vain köllötellä kotosalla leikkien, pelaten ja puuhaillen.

Pari viikkoa sitten tein lapsille muutamia uusia lakkeja ja tässä mieluisimmat. Molemmat joustofroteesta ja kokeilin tuota Ottobren uusinta kaavaa tällä kertaa lakkeihin ja ihan hyvä tuokin on. Vähän erilainen kuin mun aiemmin käyttämä, mutta molemmat hyviä. Pikkuveli veitikka huiteli jossain eikä suostunut pipomannekiiniksi, joten tässä autopipo siskon päässä esiteltynä. Ei kuulemma oikein passaa pinkin kans, tuumas neiti :D

 Eurokankaan laareja viimeksi penkoessani näin muutaman ihanan pitsineuloksen, mutta jätin ne kuitenkin ostamatta kun en oikein keksinyt heti, mitä niistä tekisin. Kankaat/neulokset jäi kuitenkin niin mieleen kummittelemaan, että oli ihan pakko hakea niitä palat heti seuraavalla viikolla. Mukaan lähti mustaa ja vaaleansinistä pitsineuletta. Vaaleansininen pääsi huiviksi, johon virkkasin simpukkapitsiä reunaan. Nopeasti surautin saumurilla vain kolmion, mutta virkkaushommissa vierähtikin sitten useampi päivä, kun langaksi valitsin aika ohuen villasekoitelangan. Tästä tuli mieluinen tekele. Juuri sopiva syksyisiin säihin kun ei vielä niin paksua lämmikettä tarvitse. Niin ja...siitä mustastakin neuloksesta YRITIN tehdä jotain. Mutta tällä kertaa sössin sen ompelun kyllä niin pahasti (eli siitä tuli ihan liian pieni) ettei siitä sitten sen enempää...:/ (onneks näin ei satu kovin usein.).

Ihanan vapaapäivän päätteeksi on ihana istuskella juuri siivotussa kodissa, sytytellä kynttilöitä raikkaan iltalenkin jälkeen ja nautiskella perjantain kunniaks viikon herkkuannos :P.

Leppoisaa viikonloppua!

Hellehattusia ja tunikoita

Säät suosii ja kerrankin muistin mennä ulos kuvaamaan :) Itselle ja esikoiselle Ottobren ilmaiskaavalla kesähattuja. Mies nauroi, että olisin laittanut kukan vielä koristeeksi, niin olisin ollut kukkahattutäti :D Ehkä tää ei ihan mun päässä ihmisten ilmoille pääse, mutta hyvin toimii pihamaalla hyöriessä. Jostain toisenvärisestä saatan tehdä vielä "kaupunkilätsänkin", sen verran kiva malli kyllä. Pilkkukangasta tilasin aikoinaan Michas Stoffeckelta ja nyt viimein löysin mieluisen mallin tuolle kankaalle. Ottobren 3/12 numerosta piirsin Jungle Stripes -tunikan suurimmassa koossa (olikohan 170cm) ja hyvin meni tällaiselle hieman pyylevälle M/L kokoa käyttävälle. Aika lailla sai vielä kaventaakin helmaosaa... Toisena kokeiluna itselle kesälippis. Ei tosiaan ihan mun malli ole tää, eikä värikään oikeen. Lähtee myyntiin tämä. Muuten kyllä kiva lakki, mutta meikäläisen päähän ei kaikki aina sovi, todettu on. Kangas joustavaa vakosamettia. Toinen lakki esikoisen, lähikuvaa... Bohemian tunika-kaavaa muokkailin hieman ja siitä itselle pitkähihainen tunika pitkillä resoreilla. Tästäkin tuli mieluisa käyttövaate. Tosin taskuja jäin sittenkin vähän miettimään, kun jotenkin ehkä turhan "lapsellinen" versio tästä ehkä tuli. ahkerassa käytössä kuitenkin ollut... Ihania kesävaatteita tekis mieli ommella pilvin pimein, mutta hieman tämä vartalomalli vähentää intoa. Tänäkään kesänä ei tarvitse ainakaan bikinejä ommella/ostaa, rantakunto on ihan tuntematon käsite, vaikka miten oon koittanut juosta ja pyöräillä.. (sokeririippuvainen mikä sokeririippuvainen ) Onneks terassikunto on kuitenkin kohdallaan :D

Pomppijalle vaatetusta

Meillä asuu nykyisin pupujussi :) Pomppimalla kulkee paikasta toiseen ja vaatemalliksi suostuu siksi todella harvoin. Muffinsipipon toivoi itselleen ja sellaisen äiti pikaisesti surautti. Kangas sopi lapselle kuin valettu, vaikka ompelupöydällä en niin pohjaväristä alkuun pitänyt. Uusimmasta Ottobrestä kokeilin HOOPS t-paidan kaavaa. Tein koon 104 muuten 110/116 kokoa käyttävälle ja aika nafti mallista tuli. Ehkä seuraavaan leikkaan reilummat saumavarat, mutta hyvin menee näinkin. Harvinaisen hyvä kaava enkä olisi Ottobreksi arvannut kun näin kapeaa mallia.

Lentävä pupu ja irvistelevä krokotiili

Kevät on tulossa! Räystäät tippuu jo kovaa kyytiä ja tänään tutkittiin kevään ensimerkkejä, kun pihalle oli sulanut kohta ihan sulalle asti. Keväisen sään innoittamana lapsille välikauteen uudet lakit käyttäjien omien toiveiden mukaisesti. Tyttö ehtikin toivoa useaan otteeseen jo tuota pupulakkiaan, nyt viimein sain tehdyksi. Molemmissa päälimmäisenä velour, sisällä fleeceä, niin tarkenee näillä tuulisilla ilmoilla paremmin. Näistä tulikin kerrankin kaikkia osapuolia miellyttävät! Jes! (Toki aina tuo applikaatio vaatisi parannusta ja hienosäätöä, mutta ei mitään suurempaa mokaa tullut) Kuvat on taas mitä nyt arvata saattaa, kun kameran takana on amatööri ja poseeraajat haluttomia hommaan ;)

Edellisen postauksen raitasukista jäi vähän lankoja ja päätin tehdä niistä vielä yhden talvipipon, vaikka sitten ensitalveksi. Tästä tulikin aika näppärä myssy, kun mahtui kaikkien päähän (minä ja lapset). Katsotaan sitten, kuka tätä lopulta päätyy käyttämään.

Lämmintä päähän...

Näin tällaisen pipon Halosen myymälässä ja hintalapussa luki 39,90e. Sovitin lakkia ja jäin haikailemaan perään. Niinpä päätin tehdä itse ainakin lähelle samanlaisen. Aika hyvä tästä tuli, mutta mahdottoman hidasta tuo kennoneuleen tekeminen. Lankana cascade 220 mustana, just riitti yks kerällinen tupsun kera.

Ystävälle tein perus lörppäpipan velourista ja fleecestä ja halusin kokeilla pitkästä aikaa kirjailla jotain. Tällä kertaa syntyi lumihiutaleita. Tykästyin tähänkin, pitäis tehdä itsellekin... (Pahoittelut mallin pörröisestä ja homssuisesta olemuksesta ;D )

Vapaapäivien tulos :)

Vapaapäivien tulos on tässä, pyykkivuori kasvaa kun äiti vain askartelee, virkkaa ja neuloo ;) Ensimmäisenä itselle valmistunut tuubikauluri. Virkattuna nro 10 koukulla tempo-langasta. Vajaa 2 kerää tuohon kului ja tosiaan peruspylväillä tehty. Yläosaa kavensin hieman, jotta malli olisi tiiviimpi kaulalla. Todella nopea ja helppo tehdä, parissa tunnissa tuli valmista.

Pikku-äiti hoitopuuhissaan ei ehtinyt mannekiiniksi tämän enempää, hyvä kun ehti uuden sienipaidan päälleen pukea ;) Michas Stoffeckelta tilattua sieni-trikoota ruskeapohjaisena tällä kertaa siis peruspaidan muodossa.

Ja lopuksi vielä miehelle "kauriinmetsästäjäpipo", kuten mies toiveensa esitti ;) Omasta päästä ohje ja yllättävän hyvä tuli mallista. Lankana gjestalin unelmapehmeä Maija tummanharmaana.

Syksyn satoa

Hiirulaistossut esikoiselle. Neiti on vähän kylmävarpaista lajia ja nähdessään mun tekevän toisille tämmösiä, tahtoi itselleenkin. Ensiksi ajatuksena oli tehdä kettu-tossut, mutta hiiriltähän nämä ihan näytti. Lankana kaksinkertaiset seiskaveikan jämät. Tein nämä jo reilu kuukausi sitten, mutta jostain syystä nämä postaukset usein jää.. No, ainakin voi nyt todeta, että hyvät ja ahkerasti pidetyt on olleet.

Lisää vanhoja tekeleitä syksyltä: Molemmille lippikset viileneviin syyskeleihin. Toisessa joustofrotee-velour yhdistelmä, toisessa molemmat velouria. Poika meillä on ihan mahdoton lippisfani. Koko kesän käytti aiemmin tekemääni lehmä-lippistä ja tästä tuli myös toinen suosikki. Pitäis innostua kehittelemään joku talvi-lippis myös...

Kesämuistoja

Syksyn kolkutellessa ovea täytyy viimein muistella mennyttä kesää...
Blogin kirjoittaminen on ollut viimeaikoina aika vähäistä ihan motivaatiopulan vuoksi, mutta nyt pitkästä aikaa huvitutti, niin laitan jotain esille. Aika paljon viime kuukausina valmistuneita on jäänyt kuvaamatta, mutta väliäkö tuolla... kuvaan sitte taas kun huvittaa sekin :D

Kesäneiti ei meillä juurikaan perusta perinteisistä hellehatuista vaan lippis ja huivi yleensä vain kelpaavat. Tässä yksi kesän suosikki (varsinkin äidin). Lankana Mandarin Petit kaksinkertaisena. Älyttömän herkullinen väri oli tämä!

Pikkuveljelle tein myös kesähatun virkkaamalla, hattu oli myös ahkerassa käytössä, mutta kuvattava pää ei pysynyt paikalla tämän paremman kuvan saamiseen ;D Lankana Tennesseen jämiä.

Yhdelle pikkuneidille lähti tällainen setti jo keväällä lahjaksi, en vain oo saanut tätä tänne saakka kuvattua...

Kevään hitit

 Tulevan kevään hitit -ainakin lasten mielestä. Esikoisella oli jo viime kesänä samasta kankaasta pipo, jota käytti aina ja kaikkialla. Ei ehkä ihan äidin mieleen aina ollut (tai siis sopinut kaikkien kanssa) mutta minkäs teet kun lapsi on lehmälakistaan niin onnellinen ;) Samanlaiset siis molemmille, mutta tänä vuonna lipallisina. Näyttää olevan lippalakit ja -pipot kovin suosittuja kun monessa blogissa näitä on jo nähty. Meillä innostus lippapipoihin lähti jo talvella, kun tein itselleni neulotun lippapipon.

 Pikkuveli on aikamoinen veijari ja hattujen sovitus on hupasta puuhaa, kun saa vetää lakin silmille. Tämänkin kanssa kulki niin ettei paljon silmiä nää, mutta hauskaa nähtävästi on. Päällä herralla myös eilen valmistunut Loikka-raglanpaita Metsolan joustiksesta. Ei vaan tuu kaikkia enää blogattua, kun tuntuu, että tää on aina niin tätä samaa pipo ja paita-housu-linjaa....

 Ensimmäisen koeversion lippapipoista tein jämäkankaista ja tässä siis pilvihattu. Lippaan käytin Ottobre 3/10 Lippahuivin lipan kaavaa. Tuolla tuli just passeli pikkupojalle, tytön hattuun voisi olla vaikka hieman pitemmästä sivuille... Osaako joku muuten sanoa, miten tuota lippaa voisi pitentää? Eli niin että menisi lähemmäs korvia? Keskeltä poikki ja siihen lisää vai pitääkö muotoilla uudelleen? Tässä asiassa en oikein oo kaavamuokkauksessa onnistunut, vaikka yrityksiä on takana jo aika monta...

Äidin mieleen olis esikoisella enemmän "tyttömäiset" kankaat ja värit, mutta neiti vain tahtoo vihreetä kaiken ja muistuttaa minua aika ajoin ehdottaessani mekkoa päälle, että "äiti, eksää muista etten mää tykkää mekoista?". Eipä siinä sitten auta...

Tein lapsille ja sukulaistytöille kevätpipoja vinon pinon. Osa jäi kuvaamatta, mutta aika moni oli tuolla kuosilla, jolla itsellekin sitten lopuksi tein. Norsukangas Jofotex ja musta "pallo" kangas Tritex, taisi olla Nansoa?  

Pientä näpertelyä

Kaikenlaista pientä on tullut tehtyä, muttei oikein mitään erikoista tai sellaista, mistä ite suuremmin innostuisi. Tai enimmäkseen syy innostumattomuuteen taitaa olla se, että näitä kaikkia on tullut tehtyä ennenkin ;) Paitsi nuo huopatossujen nahkapohjalliset oli eka kokeilu ja hyvin onnistui. Äiti tilasi itselleen uudet tohvelit ja toiveena oli, että näihin saataisiin pohjalliset ettei heti mene puhki (aiemmat on olleet kai aika ahkerasti käytössä? :D )
Mummoltani sain haljasnahkaa, josta sitten leikkelin pohjalliset, liimasin vähän paikalleen ja sitten ompelin. Tämmöset täytyy varmaan laittaa omiinkin tohveleihin :).

Karvahattuja innostuin muuten myös kokeilemaan, kun osui käsiini tuo harmaa takkukarva kangaskaupassa. Pojalle tein hatun ja samalla tuosta tuli vähän vahingossa itsellekin. Ja pari ylimääräistä, jotka vielä etsivät omistajaansa... halukkaita?

Norjalaismyssyyn kokeilin unelmapehmeää Sirdarin Cashmerino Aran:ia ja aah, AIM IN LÖÖV! Mutta vähemmän in love sitten siihen hintaan... Onneksi tuohon meni vain se yksi kerä (sekin kyllä niin tarkasti, että nauhat piti tehdä jo hieman erisävyisestä jämälangasta).
Koristeeksi kokeilin virkata ihan vapaalla kädellä vihreän auton. Pojalle on jotenkin niin vaikea keksiä noita koristusideoita!! Jos ei jotain eläintä tai konetta tee, niin vähiin käy ideat mun päässä...

Joskus ulkonäkö voi pettää...

Joskus ulkonäkö voi pettää... Joskus innostuu kokeilemaan vaatekaupassa tai missä vaan jotain sellaista, mitä ei edes uskoisi itselleen sopivaksi. Tällä kertaa kokeilin päähäni lippapipoa ja huomasin, että kerrankin joku myssy näytti mun päässä ihan kivalta. Tai ainakin itse tykkäsin. Mutta enhän minä sitä kaupan valmista voinut ostaa, vaan itse halusin väkertää :) Ensinäkemältä vain en olisi kyllä tämmöistä päähäni pistänyt...

Vai mitä arvelette? :D :D Ei kovin houkuttelevan mallinen noin ilman? Ja monestihan se on niin, että vaatteet ei pääse oikeuksiinsa ilman livemallia (bloggaajilla niitä vain ei aina oo ihan saatavilla :D )

No, tässä kuitenkin uusi ihanuuteni Seiskaveikasta neulottuna. Hain tosissani mallia/ohjetta/kaavaa tämmöiselle, mutta ei mistään oikein löynyt just sitä mitä hain. Niinpä vain ryhdyin hommiin. Tässä siis 94s ja 3,5mm puikot. Ensin joustinta tosi pitkästi ja sitten palmikoita vielä hetki. Lopussa kavensin nurjissa kohdissa jokatoisella kierroksella. (näitä vähän itselle muistiin kun ei ohjettakaan ole). Lippa tuotti eniten päänvaivaa ja lukuisten koeversioiden jälkeen päädyin tähän. ison lautsen avulla piirsin lipan mallia ja loput muotoilin päässä. Lipan kiinnitin ensin ompelukoneella ja sitten vielä päälle linnunsilmäpistoja. Niin ja lipan leikkasin lopulta muovikannesta ja päällystin ohuella askarteluhuovalla. Ehei -ei tästä täydellistä tullut, mutta sen verran hyvä ensimmäiseksi, että taidan tehdä vielä joskus toisenkin :)

Lahjat peittyy kääröihin... (ja jotain vähän tontulle itselleenkin)

Sen verran täytyy taas tontun hommista hengähtää, että postaan jotain pientä taas. Aikasemmin postattuun kranssiin laitoin valot nyt sisään ja aika kiva tuli. Nämä on ilmeisesti olleet oikein syksyn hitti, kun niin monessa paikassa oon näihin törmännyt.

Lahjakääröihin on löytänyt tiensä myös nämä norjalaismyssyt, paitsi tuo vihreäraidallinen tuli kuopukselle heti käyttöön. Ja ihan mahtava malli on kyllä, lakki on ollut ahkerassa käytössä. Näitä siis teen varmasti jatkossa lisää... Harmi vain ettei tuo malli enää oikein 3-vuotiaalle sovi, sen verran vauvamainen kuitenkin...

1-vuotiaalle pikkuneidille lähti myös ihanat velourit herkullisesta tähtikankaasta. Harmillista tuossa vaan on se, että tuo valkonen pohja kyllä aika hyvin tuolta paistaa... hmph. Niin ja kun kaavaa ei tähän hätään löytynyt, oli viimein aika tehdä oma housukaava koossa 80/86. Otin mallia Saimi-kaavasta ja muokkasin P.opin veloureja silmällä pitäen. Ihan omanlainen kaava kuitenkin tuli. Harmi vain, etten ehtinyt noita kuopukselle kokeilemaan, niin olisi tiennyt tarkemmin tarviiko jotain kohtaa vielä säätää...

Lopuksi vielä itsellekin jotain. Nimittäin Mario-myssyn tein nyt itsellekin ja hieman muokatuin silmukoin/lisäyksin. Vähän ehkä turhankin nafti tuli  eli olis voinut lörpöttää enemmänkin, mutta tällekin on kyllä käyttöä löytynyt vaikka ei ihan täydellinen tullutkaan, Sivuun tein Virkatun pyörylän johon päälle virkkasin heijastinlangasta jonkinlaisen kukan. Koriste oli erityisen onnistunut ja sen takia lakki saa muotonsakin vähän anteeksi :). Seiskaveikasta ja meni vain ehkä puoli kerää...