Virkattu kuusi

Anopille piti keksiä jotain viemistä pikaisesti eilen ja yhtäkkiä korivirkkausta aloittaessa syntyi idea virkatusta kuusesta. Niinpä tuumasta toimeen. Anopille tein valkoisen kuusen valoilla ja iltasella virkkailin kotiinkin omat kuuset. Lapset halusivat pikkukuusia eri väreistä ja mulla oli mielessä kolme isompaa kuusta. Yksi keskikokoinen tähän vielä tulee kunhan haen kudetta lisää...

Virkkuukoukku oli nro 8 ja kude aika paksua niin tuli aika jäykkä tällä tavoin. Pysyy siis hyvin pystyssä ilman tukisysteemejä. Kudetta kului n. 1kg yhteen isoon kuuseen, n. 50cm korkea.

Ohjeeksi ja muistiksi itselle:  Aloita tekemällä 3- ks renkaaseen, viimeiseksi 1 ps ensimmäiseen ks:aan. 2. krs: tee jokaiseen silmukkaan 2 ks. 3. krs: Tee 1 välikerros eli jokaiseen ks:aan 1 ks..4.krs:  lisää 3 s tasavälein. 5.-6.krs: Tee välikerros. Jatka toistamalla 4.-6.krs:ia. Jatka näin kunnes kuusi on haluamasi korkuinen. Viimeiseksi kerrokseksi kannattaa jättää välikerros (ei lisäyskerrosta). 

Muitakin jouluvalmisteluja täällä jo puuhaillaan, mutta niistä lisää myöhemmin. ;)

Ihanaa isänpäivää kaikille iseille, pappoille ja vaareille!

Pastelleja kevääseen

Kevättä on selvästi ilmassa (vaikka ulos katsoessa ei kyllä ihan uskoisi) tai ainakin yritystä kevätfiilikseen :) Kaikki pastellivärit houkuttelee ja haluaisin lisää väriä sisustukseen. Pitkän aikaa tämäntyylinen matto on ollut suunnitteilla, nyt viimein löysin kudetta sopivissa väreissä. Matto pääsi sitten lasten huoneeseen, kokoa taisi tulla n. 120cm halkasijaltaan. Malli omasta päästä.

Toinen pitkään mielessä ollut idea pääsi myös toteutukseen asti. Vanhasta ilmoitustaulusta tuunasin mieluisemman lastenhuoneeseen taideteoksien esittelyä varten ;) Maalasin kehykset ja laitoin kankaan päälle. Tästä tuli kyllä vähällä vaivalla tosi kiva ja tarpeellinen!

Jotta pastellinsävyiset ei loppuis tähän, niin postataan nämä aiemmin tehdyt Tildan ankatkin. Pääsivät eteisen oveen lopulta (paikka oli pitkään hakusessa) kun talvikranssi sai väistyä.

Kevääksi vielä uusi pipo. Villainen, mutta ei liian kuuma eli ilman vuorta tällä kertaa. Lankana novitan nalle ja tähän kului vajaa kerällinen. Lisäsin vielä pinkkiä nauhaa piristykseksi. Ihania ja aurinkoisia kevätpäiviä odotellessa....

Virkattu matto

Oli ihan pakko tehdä uusi "vessan matto" kun näin Virkkuukoukussa.fi sivuilla erittäin kauniita mattoja. Ohjetta ei ollut, mutta kuvasta sen verran sain irti, että sain tehtyä. Reunat tein vähän eri tavalla, jottei ihan täysin kopio olisi. Ja tästä tuli kyllä omasta mielestä tosi kaunis.

Lahjomisen ilo ja luomisen tuska

Viimein saan postattua loputkin pukin konttiin ehtineet luomukset. Ensimmäisenä paperinaruryijy vai mikä tämä nyt onkaan. Idean sain jo pari vuotta sitten käsityöesittelystä Kaustisen festivaaleilla, mutta nyt viimein sain toteutettua. Ohjetta ei ollut ja tekotapa oli selvillä vain suunnilleen, joten kerran aiemmin kokeiltuani ja todettuani, ettei tuli samanlaista, jätin koko homman odottamaan. Mutta nyt viimein sain lisäohjetta ja siskolle tein joululahjaksi siis. Koko oli ehkä n, 40cm. Tehty 6 mm koukulla ja kaksinkertaisella paperiinilla. Ryijypohjan päälle laitoin pahvin ja kuumaliimalla taitokset kiinni. Päälle laitoin vielä askarteluhuovasta taustan, jotta olisi takaakin kohtalaisen siisti (vaikka ryppyiseksihän tuo tausta tietysti jäi).

Miehen siskon perheelle tein toisen paperinarukranssin, tällä kertaa vain ohuesta paperilangasta. Jätin mahdollisimman simppeliksi, niin saa sitten itse koristaa halutessaan...

Lopuksi vielä ystäville styrox-pohjan päälle huovutetut kranssit.
Tähän tein koristeet ohuesta valkoisesta juuttinarusta, paksusta askarteluhuovasta ja puunapeista. Tuli niin kiva, että teen vielä joskus (ehkä) itsellekin...

Valkoiseen taas laitoin vain ohutta hopeanarua ja keskellä puinen piparkakkukoriste vanhasta joulukortista.

Ja lopuksi vielä vähän omaa turhautumista :  Jostain syystä tällä hetkellä ärsyttää suunnattomasti oma mielikuvituksen puute! Yritän välillä keksiä jotain ihan omaa ja ihan itse, mutta huomaan ennen pitkää että kaikki on yhtä toisten ideoiden kopiointia. Ja eniten ärsyttää se, että pää on täynnä ideoita, mutta kun esim. aplikaatiokuvia piirtäessä niistä ei koskaan tuu lähellekään sitä mitä pää kertoo. Ja muutenkin taidan olla vähän hitaastilämpenevää sorttia, kun kaikki muotivillitykset on ehtineet mennä jo, kun minä viimein innostun ja tykästyn niihin (tai saan toteutettua lopulta). Ja tänään taas tuskastutti (ja ehkä tämän koko tuskan aiheutti) se, että luulin löytäneeni erikoisen ja ihanan takkikankaan/idean kevääksi pojalle ja yhtäkkiä eksyin blogiin, jossa sellainen just samanlainen oli tehty jo vuosi sitten!! Eli aina ei edes tajua kopioineensa. Ääh.  Että pitemmittä puheitta; ei musta kyllä mitään taitelijaa tulis! Alan pikkuhiljaa ymmärtää taiteilijoiden kuuluisaa "luomisen tuskaa". Ihan älyttömästi saa käyttää aikaa ideointiin ja suunnitteluun jos meinaa jotain omaperäistä ja uutta keksiä. Tai ehkä musta just tuon takia ei tuliskaan, kun mulla niitä ideoita ei pulpahda mistään, mutta todellisilla taiteilijoilla/suunnittelijoilla, ym varmaan tulee ideoita vähän helpommalla...

Huh, kyllä helpotti. Ainakin sen verran, että voin taas palata kopioideni pariin ;)

Lahjat peittyy kääröihin... (ja jotain vähän tontulle itselleenkin)

Sen verran täytyy taas tontun hommista hengähtää, että postaan jotain pientä taas. Aikasemmin postattuun kranssiin laitoin valot nyt sisään ja aika kiva tuli. Nämä on ilmeisesti olleet oikein syksyn hitti, kun niin monessa paikassa oon näihin törmännyt.

Lahjakääröihin on löytänyt tiensä myös nämä norjalaismyssyt, paitsi tuo vihreäraidallinen tuli kuopukselle heti käyttöön. Ja ihan mahtava malli on kyllä, lakki on ollut ahkerassa käytössä. Näitä siis teen varmasti jatkossa lisää... Harmi vain ettei tuo malli enää oikein 3-vuotiaalle sovi, sen verran vauvamainen kuitenkin...

1-vuotiaalle pikkuneidille lähti myös ihanat velourit herkullisesta tähtikankaasta. Harmillista tuossa vaan on se, että tuo valkonen pohja kyllä aika hyvin tuolta paistaa... hmph. Niin ja kun kaavaa ei tähän hätään löytynyt, oli viimein aika tehdä oma housukaava koossa 80/86. Otin mallia Saimi-kaavasta ja muokkasin P.opin veloureja silmällä pitäen. Ihan omanlainen kaava kuitenkin tuli. Harmi vain, etten ehtinyt noita kuopukselle kokeilemaan, niin olisi tiennyt tarkemmin tarviiko jotain kohtaa vielä säätää...

Lopuksi vielä itsellekin jotain. Nimittäin Mario-myssyn tein nyt itsellekin ja hieman muokatuin silmukoin/lisäyksin. Vähän ehkä turhankin nafti tuli  eli olis voinut lörpöttää enemmänkin, mutta tällekin on kyllä käyttöä löytynyt vaikka ei ihan täydellinen tullutkaan, Sivuun tein Virkatun pyörylän johon päälle virkkasin heijastinlangasta jonkinlaisen kukan. Koriste oli erityisen onnistunut ja sen takia lakki saa muotonsakin vähän anteeksi :). Seiskaveikasta ja meni vain ehkä puoli kerää...

turkoosia turkoosia

Pääsinpäs minäkin ihmettelemään Triteksin ihanaa valikoimaa kun käytiin kesälomareissulla Tampereen kautta. Ja kannatti kyllä käydä! Mukaan tarttui 2 kassillista kankaita ja n. 20kg matonkuteita. Suurin osa kuteista meni anopille, mutta otin muutaman kilon itellekin, ja niistä virkkasin tämmöisiä koreja. Ohjeet omasta päästä keksittyjä, nro 8 koukulla tehtyjä. Tuolla 8:n koukulla kyllä suosittelen tekemään näitä, vaikka voimaa vähän vaatiikin. 10:n koukulla onnistuu matot, ym, mutta jos tahtoo jäykkää ja tukevaa, niin 8. Tämä itsellekin muistutuksena.
Suurimpaan koriin meni kudetta n. 700g, pienemmät on vielä punnitsematta.

Sisustuspuuhastelua ja näperrystä

Pitkästä aikaa innostuin vähän jotain sisustusjuttuakin tekemään. Sain jo jouluna lahjakortin naapurikaupungin ihanaan sisustusliikkeeseen, mutta en vain ole saanut käytettyä korttia ennen kuin nyt viimein. Ja löysin mm. tämän ihanan lampunjalan ja perusvarjostimen, johon sitten ompelin kankaasta päälikankaan. Tuo perusvarjostin oli tylsästi vain "paffilaatikon ruskia" :D. Vähän pitsinauhaa vielä joukkoon, niin aika kiva tuli. Tuohon eteisaulan pöydälle oon metsästänyt pitkään jalkalamppua, ja luulin, että tämä on nyt SE. Mutta kun lamppu tuohon pöydälle asti pääsi, ei se sittenkään siihen saanut jäädä, kun oli kuitenkin vähän turhan suuri tuohon. Että metsästys jatkuu... (Tai oikeestaan haluaisin tuohon Pentikin vekkivarjostimen ja jalan, mutta hinta on jotain.... uh, ei ihan mun budjetille sopivaa).

Muutama pussukkakin on päässyt taas uuteen kotiin, turkoosi eläinkuosinen on itelle ja ruskea miehen siskolle tilauksesta. Tykästyin tuohon turkoosiin pussukkaan niin, että toistaiseksi on päässyt oikein kukkaron rooliin ;)
Kankaat: turkoosi eläinkangas Anttilasta, vihreä pilkkukangas paikallisesta Pala-Aitasta ja muut Tildaa. Kehykset Ullakasta. 

Lapsuusmuistoja

Sain äidiltä jotain sellaista, mitä en nuorempana olisi ehkä halunnut ;) Nimittäin kaksi Laura Ashleyn tyttökuosista päiväpeittoa, jotka olivat minun ja siskoni päiväpeitteet vuosien ja vuosien ajan. En muistanut noita enää, mutta kun sanoin äidille ääneen , että esikoisen sänkyyn olisi päiväpeitto hakusessa, äiti muisti peitot. Toinen peitto löysi tiensä esikoisen sänkyyn ja sopi huoneen väritykseen ihanasti (kellertäviä sävyjä) ja toinen peitto muutti vierashuoneen sänkyyn. Tyynyt ei kyllä nyt oikein tuon kanssa sovi, mutta muuten oli niin ihana, että päätin tehdä uusia tyynynpäällisiä jossain vaiheessa.
Tykkään kovasti <3.

Syksyn satoa

Löysin vielä kuva-arkistosta postaamattomia kuvia syksyltä. Housut on esikoiselle
tehty jo syksyllä ja taitavat olla jo pieniäkin :/. Molemmat velouria ja legginseissä kukkakuva on silittämällä kiinnitetty. Olin ihan yllättynyt, miten hyvin tuommonen pysyy kiinni pesuissa.

Pinnasänkyyn tein pikkuvelille verhon ja "unimadon". Tuo unimato jäi vaille silmiä ja muuta, mutta toimittaa tehtävänsä "sängyn pienentäjänä". Tosin pikkuveikka ei juurikaan oo omassa sängyssä vielä nukkunut... ;) Päiväpeitteen virkaa sängyssä toimittaa isosiskolta peritty VAALEANPUNAINEN peitto :) Vähän tasa-arvoa, ettei aivan tuu vaan sinistä tai muita "poikien värejä" kaikki.

Syksyllä tein myös lakkeja ja fleecekaulureita urakalla. Monen kaverin lapsetkit sai päähänsä fleecelakkeja. Malli on hyväks havaittu vanha tuttu. Helppoja ja edullisia, mii laik.

2 vuotta sitten...

...oli meidän esikoisen syntymäpäivä 21.12.2007. Niin tuo aika menee. Piti kirjoittaa jo tuollon varsinaisena synttäripäivänä, mutta ehtiihän sitä vaikka nytkin :) Synttärikemut oli aika vauhdikkaat ja vieraita riitti, joten pieni juhlakalu alkaa tässä jo olla varsin valmista tyttöä unten maille. Vielä kuitenkin riitti vähän virtaa leikkiä uudella pöydällä ja tuolilla, jotka eräs perhetuttumme oli pikkutytölle omin käsin tehnyt. Äiti ainakin oli kalusteista aivan ihastuksissaan! Että joku voi sitten olla taitava!