perjantai 9. huhtikuuta 2010

Vaunuhaalari -vihdoinkin valmis

Keväthaalaria metsästäessäni törmäsin jollain nettisivulla esiteltyyn Villervallan farkkukankaiseen haalariin ja olin heti myyty. Mutta tuota kyseistä haalaria en löytänyt kertakaikkiaan mistään, joten... päätin kokeilla. Ja aika tyytyväinen olen lopputulokseen. Varsinkin kun kaavat oli vähän muokkauksen muokkaus ja ohjeetkin aika vajaavaiset. Peruskaava on Ottobren 6/2007 numerosta vakosamettihaalarin kaava. Lisäsin tuohon vetoketjun ja tuon tuulilistan ja pari muuta juttua. 

Kangas on Pala-Tuvasta ohutta ja ihanan pehmeää farkkukankaan tapaista, vuorina Eurokankaan palalaarista yksipuolisesti harjattua paksua mikrofleeceä (väri oli kyllä vähän ei-niin-sopiva, mutta en jaksanut lähteä hankkimaan erikseen vuorikangasta tähän, kun tuotakin oli...). Ja hupun vuoritin Jofotexin norsutrikoolla. 
Hupusta tuli vielä paremman mallinen kuin osasin odottaa -ihan täydellinen meidän ukkelin päähän ;)  
Niin ja resorit on jotain tooosi vanhoja, varmaan aitoja retroja, joita sain kerran äidin tädiltä. Tuo oli aika paksua resoria ja väri sopi niin hyvin (erikoinen "kirkas" tummansininen tai jotain). Ja sattuipa olemaan juuri samaa väriä vetoketjun kans (joka tais sekin olla jotain kaapinperukoita...)
Seuraa paaljon lisäkuvia ;)
Merkin ompelin etupuolelle tällä kertaa ja tuo nauhanpätkä toimii sekä koristeena, että tuttiremmin pidikkeenä ;) Eli alapuolella on neppari, johon saa tuttiremmin näppärästi kiinni halutessaan. 
Tuulilistaan laitoin KAMin nepparit pitkän harkinnan jälkeen. Olisin halunnut hienot farkkunepparit eli metalliset ja kuvioidut, mutta hätähousuna en jaksanut enää odottaa ja päädyin tuohon. 
Ripustuslenkinkin muistin laittaa tällä kertaa, ehkä joku toinen nauha olis ollu parempi nyt jälkeenpäin kun katsoo, mutta tykkään niin tuosta Tildan nauhasta.
Vetoketjun ompelun vuorin ja päälikankaan väliin onnistui tällä kertaa yllättävän kivuttomasti.  Ehkä sitä jotain on oppinutkin...;)


Jos jotain on ehkä oppinutkin, niin jotain on unohtunutkin autuaasti! Voi elämä, että kesti pähkäillä miten nuo hihansuut ja lahkeensuut saadaan ommeltua "käsi käteen" (kuten ohjeessa neuvottiin). Ihan älyttömän kauan sitten viimeksi tehnyt tuota, niin aivan totaalisesti olin unohtanut. Mutta onneksi lopulta vinkkiä löysin täältä
Huppuun laitoin myös palan heijastinkangasta. 



Nauha Farbenmixiä IINUlta. 
Ja lopuksi vielä haalarin uusi omistaja, itse pikku-ukkeli Tarmo vajaa 6kk :)
Ps. kiitos kaikille mukavista kommenteista! Kiva huomata, että tänne näyttää ilmestyvän uusia lukijoita tuon tuostakin. Saan taas lisää intoa kokeilla uusiakin juttuja... Mukavaa viikonloppua! 

9 kommenttia:

Jenny "Retrokas" kirjoitti...

Siis tää on aivan ihana!!! Ihania yksityiskohtia! Ja tuo erivärinen lappu alla tuotemerkin, saanhan lainata sitä ideaa?? Todella ihana, niin siisti!

Mukavaa viikonloppua sinullekin!

Susanna kirjoitti...

Kiitos! Tottakai ideaa saa lainata, itekin oon tuon idean muilta lainannu...

Mirka kirjoitti...

Aivan todella ihana haalari!!

-S kirjoitti...

Onpa kyllä hieno haalari!ja miten söpönen käyttäjä sillä onkaan=) Paljon kivoja yksityiskohtia olet viitsinyt väsätä!

-Minna- kirjoitti...

Onpa ihana haalari ja upeita nuo yksityiskohdat!

Riikka kirjoitti...

Tää on kyllä kadehdittavan upea, tekis mieli heti tuollainen väsätä. Mutta on ehkä kivempi noin söpöllä pikkupojalla kuin meidän neidillä ;).

Susanna kirjoitti...

Kiitos! Täytyy myöntää, että tämmöisistä isompitöisistä ompeluhommista tulee suurempia onnistumisen kokemuksia ja iloa, kuin noista perusvaatteiden ompeluista. Pitäis enemmän kokeilla kaikkea uutta ja ihanaa ;)

NorppaStiina kirjoitti...

Voi kuinka ihana!!! Mulla on ollut sama tuska haalarin metsästyksessä. KAikki valmiit tökkii. Ihania yksityiskohtia, joita olet miettinyt tarkkaan ja keksinyt kivasti!

Mirja kirjoitti...

Aivan ältsin siisti! Niin hienot yksityiskohdat...