lauantai 27. maaliskuuta 2010

Nepparihalkion leikkaamisesta ja ompelusta


Muutaman kerran on käynyt mielessä, että tämä pitäis tehdä, ja nyt kun kommenttilootassakin kyseltiin (Kiitos vain Tiina) miten tuo tapahtuu, niin päätin ottaa pari kuvaa ja selittää tarkemmin.

Eli kaavana joku peruspaidan kaava, johon piirsin halkion noin summittaisesti, riippuu koosta kuinka pitkän halkion haluaa. Itse mittailin vähän, että kahdelle nepparille tulis sopiva.
Tässä näkyy, miten tuo on leikattu. Leveyskin riippuu vähän paidan koosta ja kuinka leveän haluaa. Mulla tuo on n. reilu sentin päässä KE:stä eli keski-etu-taitteelta. Tällöin halkiosta tulee siis n. 2,5-3cm.


Lisäksi leikataan molemmille puolille kaitaleet. Toiselle puolelle n. 3,5cm kaitale ja toiselle tuplasti leveämpi. Ja kaitale kannattaa olla muutaman sentin pidempi kuin halkio, jotta halkion "pohjasta" saa siistin.
Molemmille kaitaleille kannattaa silittää tukikangasta, niin tulee jämäkämpi eikä rupea lörpöttämään.

Minä aloitan ompelun yleensä niin, että tukikankaiden silityksen jälkeen saumaan saumurilla nuo kaitaleiden uloimmaiset reunat. Noita halkion reunoja en saumaa, koska nuo halkion sivut täytyy ommella aika näperästi reunasta, jotta tuo alempi nepparilista ei jää näkyviin. Vähän vaikea selittää...
Seuraavaksi neulaan kaitaleet paikoileen noin, kuten ne nyt on kuvassa ja huristan ompelukoneella ympäri mahdollisimman läheltä reunaa (ehkä 2mm jätän saumavaraa ettei nyt ihan purkaannu). Ja tuon pohjankin ompelen siis samalla. Ja sitten käännän kaitaleet nurjalle ja asettelen reunat siististi. Sitten joko saumurilla saumaan nuo halkiokaitaleen alareunat yhteen tai ompelen ompelukoneella vain päälipuolelta sellaiset neliön kuten tässä kuvassa:

.Näitähän voi jokainen tikkailla ja koristella miten itse haluaa, mutta tuo on mulle mieluisin. :)  Tuossa kuvassa näkyy tuo halkion pohjakin (joka kaipaa vieläkin vähän harjoittelua, että saan sen täydelliseksi :D)

Tästä kuvasta näkyy vielä miltä näyttää nurjalta valmiina. Sitten kun oon saanut tuon kaitaleen ommeltua, nin teen paidan valmiiks ja pääntien kanttauksen jälkeen vasta laitan n
epparit paikalleen. Eli ihan lopuks vasta.

Ja tämä on siis vain ja ainoastaan mun omaa pähkäilyä. Mistään en oo kaavoja tai ohjeita tähän löytänyt, niin otin sitten kaupan paidasta mallia ja tein näin. On varmasti toisiakin tapoja, mutta tässä nyt ainakin yks tapa, joka on todettu ihan toimivaks :)

4 kommenttia:

AnniP kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta! Aamulla just tärväsin yhden paidan etukappaleen ompelemalla kaitaleet saumurilla paidan halkioon kiinni, tulin päätelmissäni samaan tulokseen kuin sinäkin ja nyt ehkä uskaltaudun yrittämään uudelleen! Ihanan selkeä kuvitus tässä ohjeessasi.

Tiina kirjoitti...

Kiitos ohjeistuksesta! =) Pitäisi kai tuollainen osata ajatella itsekin mutta kolmen pikkulapsen mylläkässä miljoonauniveloilla ei jotenkin vain JAKSA alkaa pohtimaan rakennetta itse. Nyt pääsee ainakin kokeilemaan kun on ohjeet! Kiitokset!

Susanna kirjoitti...

Kiva jos tästä oli jollekin apua! :) Tiina: mulla oli pitkään ihan sama, että en vain jaksanut alkaa pohtimaan, miten tuo toteutetaan ja tein vaan peruskaavalla samaa vanhaa äkkiä. Joskus välillä onneks tulee hetkiä (että saa nukkua kunnolla), et jaksaa innostua kokeilemaan uutta.

Tällä hetkellä on jonkilainen ompelulama-saamattomuus johtuen kans vähäisistä yöunista. Ehkä joskus saa taas nukkua ja sitä myötä ommeltuakin jotain... ;)

anpali kirjoitti...

Selkeän ohjeen olet tehnyt, tätä täytynee jossakin vaiheessa kokeilla. Toivottavasti ei tämä vastikään palannut ompeluinnostus ihan heti lopahda, nyt olisi ideoita vaikka kuinka paljon. Aikaa ja jaksamista ei aina vain tunnu löytyvän (ja luvattoman paljon menee aikaa eri blogeissa haahuillessa ja toisten upeita töitä ihastellessa).

Taidan olla ensi kertaa blogissasi vierailulla, eikä varmaankaan jää viimeiseksi.