Tästä kankaasta tuli niin Jaffa mieleen, erityisesti se punainen Jaffa, joka lapsena oli suurinta herkkujuomaa.
Mielessä oli ensin itselle hihaton liivimekko/tunika, mutta päätin kokeilla uhkarohkeasti uutta kaavaa ja saksia vanhojen vaatteiden malleja yhdistellen pitkään mielessä ollutta mallia. Ja tästä tuli just niin kiva kun ajattelin! Kerrankin niin, kun hurjana päätin kokeilla uutta kaavaa heti kalliiseen kankaaseen enkä tehnyt mallikappaletta jostain halpisversiosta. Tällä mallilla syntyy varmasti lisää. Vielä jos innostuisi piirtämään kaavaksi asti tämän ;)
Muistan joskus vielä vuosi sitten ihmetelleeni, miten joku voi osata saksia tuosta vain ilman kaavaa jonkun vaatteen ja muokata sitä siinä leikellessä. Nyt sekin ihmettely on itselle selvinnyt ja moni kaavoitusasia on kokemuksen myötä selkiintynyt. Ja addiktio sen kun lisääntyy kun mahdollisuudetkin lisääntyy. Nykysin vain suunnitteluun menee hurjasti aikaa, kun ei osaa päättää minkälaisen tällä kertaa tekisi. Ennen osas tehdä vain muutamia perusmalleja, niin ei tarvinnut monesta valita ;)
Mutta pitemmittä porinoitta, kangas on Emeli Designilta ja sitä meni tähän 93cm leveällä käänteellä. ( pikku sivuhuomautuksena todettakoon, että tällekään mallille aurinko ei tekis pahaa B) Hyvä että valkoisesta ovesta erottaa kaulaa...hih)
Lopuksi vielä yksi tyytyväinen palikkainsinööri halusi poseerata myös. Poika on meillä tosi innokas rakentelemaan kaikenlaisia ja nyt on oppinut tekemään legoja ja näitä palikoita ohjeista itse katsomalla. Näitä sitten eilisilta kuvailtiin joka mallia, jonka rakensi :)
Iloisia pääsiäistunnelmia kaikille!!
tiistai 26. maaliskuuta 2013
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Muumitakki lahjaksi
Ompeluaddiktien facebook-kerho alias Saumanvara haastoi kevättakin ompelupuuhiin juuri kun olin ajatellut hommaan ryhtyväni. Ostin nimittäin tätä Finlaysonin muumi-kangasta jo viime kesänä ajatuksena takki pojalle. No, tämä takki ei omalle muumi-fanilleni kuitenkaan ole, vaan kaverin pojalle 5-vuotislahjaksi. Kaavana kokeilin Ottobren 1/2013 numerosta Against the wind-takkia. Kaavaa muokkasin siten, että piirsin 104 koon leveyden, mutta 116 pituuden. Taskut laitoin sivusaumaan ja hihoihin resorit.Vuorina ohut tikkivuori muualla paitsi hupussa. Tästä tuli aika passeli 116 kokoa käyttävälle hoikalle lapselle (esikoinen mallasi päälleen). Täytyy kirjoittaa muistiin, että 110-koon leveydellä teen varmaan esikoisen takin, meidän lapset kun on hivenen rotevatekoisempia kuin tämän takin saaja. Katsotaan, mitä saaja on takista itse mieltä...
Täytyy kyllä myöntää, että tätä ommellessa ensimmäistä kertaa tuli tunne, että kyllä tässä vain on kehittynyt oikeasti vuosien aikana. Takin ompelu tuntui oikein mukavalta eikä suuria mokia tullut vaikka pitkään aikaan en ollut takkia ommellut. Kun muistelee niitä ensimmäisten vuosien ompeluja, niin aika monestihan ne oli sitä hammasten kiristelyä kun aina tuli jotain mokia joita joutui purkamaan tai ei ollut jälkeen tyytyväinen. Harjoitus tekee vähän vähemmän tumpelon ;)
Täytyy kyllä myöntää, että tätä ommellessa ensimmäistä kertaa tuli tunne, että kyllä tässä vain on kehittynyt oikeasti vuosien aikana. Takin ompelu tuntui oikein mukavalta eikä suuria mokia tullut vaikka pitkään aikaan en ollut takkia ommellut. Kun muistelee niitä ensimmäisten vuosien ompeluja, niin aika monestihan ne oli sitä hammasten kiristelyä kun aina tuli jotain mokia joita joutui purkamaan tai ei ollut jälkeen tyytyväinen. Harjoitus tekee vähän vähemmän tumpelon ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)